torstai 9. joulukuuta 2010

Löytö

Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää viime viikonlopun vieraitamme mukavasta viikonlopusta. Kiitos. Oli mukava hörppiä kahvia tutussa seurassa ja kierrellä kaupungin joulutoreja ja nähtävyyksiä. Pidempäänkin olisitte saaneet olla mutta menihän se näinkin.

Heti toisena haluaisin kertoa yhdestä löydöstä, jonka tein tässä taannoin, eli eilen illalla. Johanna johdatteli minut työpäivän jälkeen kaupungille, mikä ei sinänsä ole mitenkään erikoista. Hän odotteli Brunnsparkkenin pysäkillä, aikomuksenaan viedä minut Hagaan kirpputorille. Ykkösellä päästelimme Järntorgetille ja kävelimme vajaan korttelin verran pohjoiseen, Myrornan kirpputorille. Sen enempää en tiedä paikan ideologiasta, mutta se oli kyllä hienoin koskaan näkemäni kirpputori. Priimatavaraa neljässä kerroksessa. Välillä luuli olevansa kuin missä tahansa muotiliikkeessä. Kaikki oli viimeisen päälle oikeassa järjestyksessä ja niin edelleen. Ei tarvinnut kuin hetki kierrellä, niin se löytö jo tarttui hyppysiini. Katsokaa ja ihailkaa.




Elikä kyseessähän on täysin käyttökunnossa oleva Brooksin nahkainen polkupyörän satula, Made in Great Britain. Katsokaa noita jousia ja katsokaa tuota leimaa. Viimesen päälle. Eikä maksanut kuin 25 kruunua.

Jotenkin tuntuu, että keräilijäkulttuuri on taas nostamassa päätään täälläpäässä. Ja asianomaisille tiedoksi, että myös "kirpputorijoululahja" löytyi vaivatta, kun vain hoksasi kävellä oikean hyllyn ääreen.

Myrornasta lähdettyämme kävelimme Cafe Husarenin houkuttelevista ovista sisään syödäksemme toistaiseksi suurinta kahvipullaa, mitä olemme koskaan edes nähneet. Meille riitti hyvin yksi kanelikierre kahvin ja teen kera. Arvatkaa vaan, että hyväähän se oli. Tuollainen pitänee joskus itsekin leipoa.



Maanantaina 6.12. vietimme Itsenäisyyspäivää hieman tavallisuudesta poiketen. Paikallisten tavoin vietin konttorilla 7,5 tuntia tehden niitä näitä. Töistä pikapikaa suutarin kautta kämpille, josta sitten yhtämatkaa Johannan kanssa takaisin keskustaan. Olimme sopineet paikallisen Tyrnäväläisen arkkitehtiopiskelijan kanssa, että käymme syömässä jossain keskustan ravintolassa Itsenäisyyspäivän kunniaksi. Ihmetykseksemme ravintolaa sivuavan torin laidalla liehui Suomen siniristilippu kahden ruotsinlipun reunustamana. Täytimme siis mahat tanskalaisessa pihviravintolassa Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Göteborgissa. Kahville siirryimme erääseen rivienvälissä jo aiemminkin mainittuun ranskalaiseen Le Pain Francais-kahvilaan. Vielä illan päätteeksi, kämpille palattuamme, sytytimme keittiön pöydälle Havin siniristilippu-tuikkukokoelman ja nautimme Fazerin sinistä teekupin ääressä. Olo oli niin isänmaallinen, että olisin voinut siitä lähteä vaikka kertausharjoituksiin.



Tällaista täältä tänään. Väliaikakommenttina voisin tokaista, että "täällähän on ollut yllättävän mukavaa ja että vierasta kieltä on hankalampi oppia kuin äidinkieltä!"

4 kommenttia:

  1. Tunnen taas niin suurta alemmuutta. Melkoista tekstiä tuo mies tuottaa.

    VastaaPoista
  2. Onko näoin? Oli muuten niin hyvä tuo satula juttu että piti oikeen iskälle ääneen lukea! Se tuli niinku keräilijän sydämen perukoilta!!!

    VastaaPoista
  3. Aapolla komia hattara tuossa kuvassa. Satula näyttää päivä päivältä hienommalta ja arvo nousee silminnähtävästi. Ajan patinaa. Nahan tuoksua..

    VastaaPoista
  4. Jotkut esineet vain yltävät arjen yläpuolelle - tuo satula vaikuttaa sellaiselta. Teillähän on ollut isänmaallisempi itsenäisyyspäivä kuin minulla täällä Suomessa..

    Olen karvaasti kokenut todeksi nuo tekstin viimeiset sanat. Vierasta kieltä on tosiaan hankalampi oppia kuin äidin kieltä ja se on tullut jälleen harvinaisen selväksi lukiessa Tolstoin tiiviskiviäkin paksumpaa englanninkielistä tenttikirjaa. Vaikka joskus tulee kyllä hankaluuksia ihan tämän oman äidinkielenkin kanssa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka pätkä toisesta tenttikirjasta: "Dilthey kuitenkin kirjoittaa ikään kuin käsitys kaikkien käsitysten historiallisesta suhteellisuudesta olisi yleispätevä, lopullinen totuus. Jos se on yleispätevä totuus, sen täytyy koskea myös sitä itseään, jolloin se lakkaa olemasta yleispätevä ja muuttuu historiallisesti suhteelliseksi."

    Ei enää mene kauaa, kun te sieltä kotiudutte. Sitten saadaankin nähdä, millaisia suuren maailman ihmisiä teistä on siellä kuoriutunut.

    - Johanna

    VastaaPoista