Tadaa. Täältähän näitä uusia tekstejä pukkaa kuin sieniä sateella. Arvatkaa mikä on syynä kun ei uutta luettevaa ilmesty tiheämmin. Onko syy siinä, ettei täällä todellakaan tapahdu mitään, eikä siksi ole kerrottavaa. Vai onko syy siinä, että täällä tapahtuu niin paljon, ettei ehdi koneen ääreen kertomaan siitä kaikesta. Oma veikkaus osuu tuohon jälkimmäiseen kuvaukseen niin tarkasti, että oikein hymyilyttää.
Jotain sellaistakin pitäisi kirjoitella, että lukijoiden kielenkannat löystyisivät niin että herkistyisivät kommentteja kirjoittelemaan. Niistä sitä saa virtaa ja luomisen tuska helpottaa.
Mutta asiaan. Tässä eräänä iltana oli meillä tuli tarve lähteä Lisebergin huvipuiston jouluvaloja ihastelemaan. Hyppäsimme Vitosen ratikkaan ja taitoimme matkaa Länsmansgårdenista kohti keskustaa. Täällä on ratikkakaluston ikähaitari varmasti useita kymmeniä vuosia, sillä uusimmat vaunut ovat kuin suoraan tehtaalta ja vanhimmat hehkuvat arvokasta ajan patinaa. Tällä erää matkustimme sellaisessa keskikäyttöisessä vaunussa, joissa on jo vähän menemisen meininkiä.
 |
| Linje 5 |
Hyppäsimme pois Brunnsparkenin kohdalla, koska meidän piti poiketa askartelukaupassa hakemassa joulukorttitarvikkeita. Samalla saimme muutaman kuvan ympäröivästä kaupunkimiljööstä. Tässä näytillä nyt makeasti valaistu maailmanpyörä, jossa meidän on ehdottomasti vielä käytävä. Iltapimeällä on varmasti hienot näkymät kaupungin yllä 60 metrin korkeudessa.
 |
| Göteborgshjulet |
Askartelukaupasta selvittyämme kävelimme Kungsportsplatsenille, josta jatkoimme Vitosen ratikalla kohti määränpäätä, Lisebergin valoja. Kyseisestä ilmiöstähän tämäkin blogi sai aikoinaan nimensä. Eikä meidän nyt tarvinnut pettyä alkuunkaan, sillä valaistus oli ja on silmiä huimaava. Ei ollenkaan huono nimiaihe tälle Göteborgin matkablogille. Tässä pientä kuva-antia pokkari canonin linssin läpi. Puiston valaistus ei näissä kuvissa pääse täysin oikeuksiinsa.
 |
| Pääsisäänkäynti |
 |
Pääsisäänkäynti vähän kauempaa
|
 |
Taustalla mahtava joulukuusi
|
 |
Puiston puut hehkuvat
|
 |
Valaistu vesiputous
|
 |
| Tähti loistaa puiston yllä |
Emme vielä malttaneet kuitenkaan käydä portista puiston sisuksiin piparkakkuja maistelemaan, vaan ajattelimme jättää sen hieman tuonnemmaksi. Jos ei jonkin vierasviikonlopun aikana siellä vielä päästä käymään, niin viimeistään sitten joulukuun tuiskeissa.
Kiitos taas mielenkiinnosta ja jäädään kaikki innolla odottelemaan uusia blogitekstejä.
"että lukijoiden kielenkannat löystyisivät niin että herkistyisivät kommentteja kirjoittelemaan"
VastaaPoistatämä on vissiin tämmönen suora epäsuora käsky meille lukijoille ettei vaan ihastella teijän luomuksia, vaan yritään saaha meistäkin jotain ulos:D ja hyvä jos tää kommailu auttais teijän luomisen tuskia. eilen nimittäin ite oisin tarvinu siihen helpotusta ainetta kirjoittaessa mut ei löytyny... nii jos tämä auttaa nii jag gärnä hjälpä dig!
näyttää kyllä ihanan häikäiseviltä noi valot! ihanaa se joulu tulee oikeesti! ja onpa teillä itsehillintää. piparit on nimittäin aika vastustamaton kiusa ainaki tälle koulutontulle joka malttamattomasti oottaa joululomaa.. mut sitä oottellessa onki ihana antaa aivonystyröiden levätä tätä blogia lukiessa!
siiiiiis, ei itkeä saa kyl se luomisen tuska helpottaa:P
ai että minkä näköstä, toista se on ku kattoo täältä tiaisentie seiskasta keittiönikkunasta kadulle, on nimittäin aika tummaa, ja valaistus on katulamppu. Vaikka hienoa se on täälläki ku on lunta tullu!! mutta kylläpä teillä on siellä ihasteltavaa varmasti joka päivälle nuissa oloissa! Tuntuu tosi karulta olla täällä tampereella ku te ette ookkaan, vaikka tuliski inspis lähtä käymään johannalla ja jaakolla nii ei taida onnistua, mutta kyllä sitä sitte joulunalla.! oon ihan pikasesti täällä käymässä ja kohta lähtään kattoon marian kans miten siellä kotona jaksellaan. vaan kyllä on tuossa jaakossa kirjailija-ainesta. hieno tapa kirjottaa, kannatan uran jatkamista. :) pääsi ihan tunnelmaan ku tuota luki! mutta odotellaan kaikki joulua nii sitte päästään korvilla kuulemaan millasta oli Göteborgissa!;)
VastaaPoista"valaistus oli ja on silmiä huimaava"
VastaaPoistaHehhehh..(hymyilyä). Yhdyn Salomen mielipiteeseen: kyllä Jaakko on hieno kirjoittaja!
Meillä täällä Oulun korkeudella on jo kovasti talvi päällä. Pitkät kalsarit on saanu olla jo tovin aikaa jalassa ja luntakin on toistakymmentä senttiä. Sukset on vielä varastossa, mutta pitänee kaivella piakkoin esiin. Miten on, onko sinne Jöötteporiin tapana tulla lunta?
Todella upeeta siellä. Meillä oli joku päivä sitten puolikas kuuta valaistuksena, se on varmaan hienoin valo, mitä täällä on nähty. Yksi jouluvalaistus oli työpaikalla, jossa joku tuikkurivi kiersi tuuletusparvekkeen kaiteet!
VastaaPoistaTänään on saunaremontti edennyt huimasti, nyt siellä on jotain turkoosia väriä seinissä ja maanantaina seinän väritys jatkuu, koska paikkojen pitää välillä kuivua.
Illalla taas Hirvensaloon saunomaan, iskä lähti jo, kun aikoo samalla vaihtaa asuntoautoon talvirenkaat. Mummo on Oulussa käymässä, joten miesväkemme jää papan seuraksi ensi yöksi ja huomenna pappa tulee meille syömään.
Tässä päällimmäiset kuulumiset ja kommentit. Iloista joulun odotusta teille.
Nyt on käyty Lisebergin valoihin tutustumassa myös puistosta käsin. Täällä on saatu nyt lunta tupaan oikein kunnolla. Tai kämpässähän ei lunta ole mutta muuten täällä on oikein talvinen keli. Kiitos kommenteista. Yritämme ehtiä päivittämään uusimmat kuulumiset oikein kuvien kera. Eilen lähti viikonloppuvieraat Ryanairilla takaisin Tampereelle. Vieraille kiitos mukavasta viikonlopusta.
VastaaPoistaHuikeeta tekstiä! Mää oon jo kovasti suunnitellu reissua Göteborgiin joku päivä, aikasintaan ens kesänä. Houkuttelin erityisesti ne (kuulemman) aivan ihanat kahvilat! Ottakaahan niistäki kuvia ku käytte niissä niin saadaan meki pala siitä tunnelmasta. Nuo Lisebergin valot on kyllä koistavat, varsinki se kuusi näytti kuvasta aika maagiselta. Kiitos taas hienosta väliaikakommentista ja toivotan rohkeutta julkaista seuraava...
VastaaPoistaKyllä oli mukava käydä viettämässä "positiivisten yllätysten viikonloppu" Göteborgissa. Lisebergin valot, mukavat kahvilat ja raitiovaunut yllättivät meidät positiivisesti. Vieläkin näen silmissäni vanhan raitiovaunun hehkulamppujen loisteen, kuulen korvissa kiskojen kitinän ja tunnen selässäni kuinka elämää nähnyt raitiovaunu puuskuttaa eteenpäin. Sen kyydissä kiskot kuljetti meitä kaupungin kahviloihin, vaatekauppoihin ja hyvipuisto Liseberg:n, joka kaikessa loisteessaan sai Jaakon kokeilemaan paikallista vohvelia kerman ja mansikkahillon kanssa. Vaikka kermaa oli vohvelin päällä vähemmän kuin Tampereella, ei Jaakko makua moittinut. Saattoi vähän sitä jopa hehkuttaakin, vaikka Johanna antoikin kokonaisuudelle kohtuullisen arvosanan...
VastaaPoistaPaljon tuli kulutettua aikaa myös Jaakon ja Johannan asunnolla, joka entisen Hervantalaisen silmin näytti oikein viihtyisältä. Muutenkin asunnon ympäristö oli mukavan oloista; lapset laski pulkkamäkeä ja talkkari putsasi porraspäitä lumesta. Elämä solju eteenpäin yllättävän samanlaisissa merkeissä kuin meillä Suomessa. Paikassa oli niin paljon samaa kuin meillä Suomessa että siellä koki viihtyvänsä, mutta silti tarpeeksi erilaista, jotta koki olevansa ulkomailla. Mutta jätetään Jaakolle ja Johannalle jotakin kerrottavaa. Kiitokset vielä kerran vieraanvaraisuudesta. Oli mukava käydä teidän luona...
Viikonloppuna ylpeilin vierailleni Jyväskylän valaistusta, mutta kyllä tämän Keski-Suomen helmen hohto jää hieman himmeäksi Lisebergin loiston rinnalla.
VastaaPoista